Uusi festaripäivä alkoi rennoin meiningein. Aamupalalle saatiin uusia kavereita kun yöllä saapuneet thaimaalaiset eli kevätrullat ja taiwanilaiset eli riisit liittyivät festarijoukkoon.
Kun aamupala oli syöty osa lähti valmistelemaan suomi-iltaa ja kaksi paria suuntasivat ensimmäisiin yhteistreeneihin. Jännityksellä odotettiin olisiko luvassa taas nopeaa ja vaikea laskuista tanssia. Tanssi kuitenkin osoittautui hyvin rauhalliseksi. Dramaattisista käsiliikkeistä huolimatta pojat totesivat tyytyväisinä, että kyllä tätä voi tanssia😊
Toisten tanssahdellessa alakerrassa muut valmistelivat ahkerasti suomi-iltaa sekä nysväsivät kauniita karkki-pusseja meidän omaa myyntipöytää varten! Mietinnässä on ollut, että millaiseen pakettiin se Karkki paketoidaan🤣
Iltaa valmistellessa juttu lähti meiltä tuttuun tapaan hieman laukalle. Tällä kertaa Olga villitsi
Kaiken hullutuksen ja säätämisen ohella valmistauduttiin ensimmäiseen kulkueeseen. Puvut pakattiin pukupusseihin ja vielä ennen lähtöä käytiin laittamassa suomiviirit ja ilmapallot pakoilleen. Ilmapallojen kuljettaminen luokasta saliin tuotti hieman vaikeuksia mutta onneksi Ansku, Ossi ja Karkki saivat pallot kainaloihin eikä edes tarvinnut tehdä uutta hakukeikkaa💪
Tämän jälkeen alkoi bussimatka kohti Praia da Vitoriaa. Matkalla kylään ihastelimme upeita vuoria ja peltoja. Huomasimme että täällä päin lehmiä, maissia ja villinä kasvavat hortensiat löytyvät lähes joka nurkan takaa.
Perillä saavuttua lähdimme melkein heti tutustumaan kaupunkiin.
Kuljimme kaupungin pikkukaduilla ja ihastelimme ihania rakennuksia sekä kauniita maisemia. Oppaamme kertoivat myös hieman kaupungin historiaa ja saimme mm. tietää, että Terceiran saaren Angra do Heroismo on ollut Portugalin pääkaupunki muinoin! Ihastellessamme näkymiä kuulimme myös, että tänään on kuuluisa ”härkä-taistelu”, joka oli osa juhla päiviä. Emme olisi saaneet mennä katsomaan härkiä, sillä aiemmin oli kuulema sattunut vahinkoja. Ammatti criminaaleina uhmasimme kieltoa ja lihvadimme hetkeksi katsomaan taistelua.
Pian nälkä alkoi yllättää ja aloimme suunnata johonkin markettiin. Matkan varrelta löytyi kuitenkin taivaallisen hyviä paikallisia munkkeja sekä maisseja. Munkkeja ja maisseja maiskutellessa oppaamme huomasivat, että selkeästi rakastamme ruokaa ja sitten he kysyivätkin, että haluammeko maistaa paikallisia crepes-lettuja. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä, että TOTTAKAI HALUAMME!😍 Kävellessä kohti lettupaikkaa kiertelimme satamassa erilaisissa ruokakojuissa ja Birgitta, Vilma ja Tiitu uskalsivat myös maistaa paikallista leivosta, joka maistui hieman jouluiselta taateli leivokselta.
Pienen kiertelyn ja herkuttelun jälkeen oli aika palata valmistautumaan kulkuetta varten sekä syömään. Suuntasimme ensin paloasemalle joka oli koulua melkein vastapäätä jossa meidän oli tarkoitus syödä illallinen. Heti ovesta astuessa sisään tunnelma oli jo aivan katossa kun festivaali henkilökunta tervehti meitä riemukkaasti ja ohjasi meidät omaan pöytäämme. Ja sitten vasta alkoikin tapahtua. Koko asema täyttyi huudoista ja taputuksista kun kaikki 15 maata alkoi lyömään rytmiä pöytiin sekä laulamaan erilaisia hurraslauluja. Suomen vuorolla hallissa raikui tottakai: LÖIKÖ MÖRKÖ SISÄÄN?!”. Vihdon oli meidän vuoro mennä ottamaan ruokaa. Ruokailun jälkeen palasimme koululle, mutta emme kuitenkaa heti päässeet valmistautumaan kulkuetta varten, sillä luokka johon olimme tavaramme jättäneet niin olikin lukossa. Siinä sitten jäimme odottelemaan luokan ulkopuolelle kuunnellen thaimaalaisten koputtelua. He käyttivät puukapuloita hieromiseen joista kuului melko kova ääni. Hetken odottelun jälkeen Birgitta tekikin killerin thaimaalaisille ja meni kysymään, että mitä he oikein koputtelevat thaimaan kielellä. Thaimaalaiset ystävämme hämmästyivätkin todenteolla kun vaaleaihoinen eurooppalainen puhui heidän kieltään. Pienen keskustelun jälkeen myös Birgitta pääsi thaimaalaisten käsittelyyn ja sai hartia/selkähieronnan. ”Kyllä oli muuten kevyt olo hartioissa ja käsissä hieronnan jälkeen!” Jonkin ajan jälkeen aloimme haistaa savua, mutta emme kiinnittäneet siihen huomiota. Pian kuitenkin savu alkoi nousta ja saimme kuulla että todellakin alakerrassa oli ollut pieni tulipalo. Pienet pelonväreet nousivat pintaan kun mietimme lukkojen takana olevia pukuja ja uusia vyöllisiä. Onneksi palo oli pieni ja saatiin nopeasti sammutettua. HUH! Luokan ovetkin saimme vihdoin auki ja pääsimme valmistautumaan kulkuetta varten.
Olimme jo päivällä kävelleet kulkue reitin kun ihastelimme Praia de vitoresin kaupunkia, joten reitti oli jo tuttu meille. Illan hämärtyessä kulkue reitti muuttui kauniiksi valoista ja kadut täyttyivät paikallisista. Hetken tunsimme olevamme taas julkkikset parrasvaloissa:D
Fiilis oli aivan mahtava! Lauloimme ja tanssimme ihmisten taputtaessa riemuisasti. Huomasimme myös, että kulkue oli hyvin järjestetty ja eri maiden välille oli jätetty hyvin väliä, jolloin jokainen maa sai näyttää pienen palan omasta maastaan paikallisille ilman, että laulut ja tanssit menevät päällekkäin. Ei suomalaisten laulu jäänyt rumpujen paukkeen jalkoihin!
Kulkueen jälkeen lähdimmekin kiireen vilkkaan kohti majoituskouluamme, sillä meitä odotti Suomi- illan valmistelut joita teimme jo osittain aamupäivällä. Kiirehdimme taas päästäksemme odottelemaan, koka ovet olivat jälleen lukossa.
Pääsimme kuitenkin pienen odottelun jälkeen vaihtamaan sisälle vaatteet ja matka takaisin koululle saattoi alkaa.
Piti ottaa pienet powernapit iltaa varten. Meidän iloksemme bussissa alkoikin karaoke eivätkä kaikki heti saaneet heti unen päästä kiinni. #whyugottabesorude
Päivän teema on selkeästi ollut "ovet lukossa", koska saapuessamme koululle ovet olivat jälleen kerran lukossa. Kun ovet oltiin saatu auki alkoi todellinen sykkiminen. Serpentiinit lentelivät ja ruisnapit täyttyivät. Pian olimme valmiita aloittamaan illan bailut.
Suomi-iltamme alkoi pienellä tutustumisleikillä eli pukkileikillä, jonka jälkeen siirryimmekin senin opetteluun. Senistä siirryttiin ylipapitar Merjan johtamaan huutokatrilliin. Kaikilta luonnistui hyvin katrillin paripyörinnät sekä paikan vaihdot. Hauskaa oli!
Tarjolla oli tottakai fazerin sinistä, erilaisia salmiakkeja, ruis nachoja, ruissipsejä kermaviili pepperoni salsa täytteellä sekä hieman suomalaista viinaa. Napostelut maistuivat muille maille oikein hyvin päätellen siitä, että moni kävi useamman kerran maistelemassa suomen tuliaisiamme. Shottitarjotinkin tyhjentyi patukoiden avustuksella reippaasti. Erityisesti salmari sekä salmiakki olivat suurta herkkua!
Musiikki raikasi ja tanssilattialla riitti porukkaa myöhään yöhön saakka.
Kun viimeiset siivoukset oli saatu valmiiksi niin olo oli kyllä kaikkensa antanut. Päivä oli ollut pitkä, mutta todella tapahtumarikas. Oli aika käydä iltatoimien pariin ja painaa päätä tyynyyn. Viimeisimmät pääsivätkin nukkumaan vasta neljän jälkeen aamu yöstä. Kyllä uni maistui!
Peeveessit Karkki ja Birre kuittaa 😉
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti