sunnuntai 18. elokuuta 2019

Lauantai 17.8 muotia ja merisairautta

Jälleen heräsimme uuteen azorilaiseen aurinkoiseen sateeseen. Aamun ensimmäiset naurut saatiin tyttöjen huoneessa, kun uninen Birgitta huomasi voittaneensa sombreron. Aikaa hatun ihmettelylle ei juuri ollut, sillä piti ehtiä aamupalalle. 

Aamupalan jälkeen tanhuujaparit suuntasivat jälleen yhteisreeneihin. Edellisen illan bileet verottivat osan ryhmistä vireystilaa. Samaan aikaan bändi reenasi ulkona, ja nuotit lentelivät. Muu porukka odotti jo innolla tulevaa valassafaria. Aurinkorasvat roiskuen kaikki innokkaat retkelle lähtijät hölväilivät toisiaan, jottei kellekkään kävisi alkuviikon palamisefektiä. 

Tähtösten treenien jälkeen matkamme suuntautui kohti satamaa, ruokailun kautta. Ruokailu osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi, sillä suositeltu ruokapaikka osoittautuikin aivan törkeän hitaaksi. Tässä vaiheessa pojat nostivat kytkintä ja suuntasivat kohti muita ruoka-apajia. Tyttöjen jonottaessa säälittäviä sämpylöitä, pojat löysivät vielä kuivempia leipiä naapurikujalta. Tässä vaiheessa luontoäiti päätti näyttää meille keskisormea ja alkoi kaataa vettä niskaamme ämpäri tolkulla. Valasoppaan ja kapteenien toimesta retkelle alettiin näyttää punaista valoa meren huonon sään takia. Päät painuksissa lähdimme kävelemään takasisin koululle, mielialaa paransi tieto siitä, että retki voisi olla mahdollinen myöhemmin päivällä.



Bikinit vaihtuivat shoppailuvaatteisiin osan lähtiessä takaisin kaupunkiin metsästämään tuliaisia ja toiset mukavuudenhaluiset jäivät ottamaan päivän ensimmäisiä päikkäreitä. Shoppailuhetki tyssäsi nopeasti, sillä viikonloun vuoksi kaikki kaupat sulkeutuivat jo yhdeltä siestan jälkeen. Shoppailijat liittyivät muiden päikkärikerhoon kuivattelun jälkeen. 

Lounas keskeytti loistavan unen, mutta onneksemme pääsimme heti syömisen jälkeen ruokalevolle, eli päivän toisille päikkäreille tanhuujapareja lukuunottamaatta. Heillä oli ohjelmassa catwalk-harjoitukset illan muotinäytöstä varten, jossa esiteltäisiin eri maiden kansallispukuja. Myö bändi pääsi reenaamaan lounaan jälkeen. Merjan vahtiessa catwalkin toimia, Emma selvitteli valasnaisen kanssa mahdollisuutta mennä retkelle illemmalla sään niin salliessa. Sään kirkastuessa alkoi näyttää hyvältä retken suhteen, mutta kukkuloilla ja merellä olleet valasspotterit eivät olleet havainneet yhtään eläintä myrskyn jälkeen. Valasnainen tarjosi meille vaihtoehtoista retkeä, jossa voisimme mennä veneellä kiertelemään läheisiä saaria ja uimaan, mikäli merieläimet eivät haluaisi näyttäytyä meille.

Sään jumalat olivat kuin olivatkin lopulta suosiolliset, sillä Merja säntäsi yhtäkkiä tyttöjen luokkaan huutaen "bikinit päälle ja menoksi". Hurjalla häsällä ja kiirellä kassit olivat uudelleen pakattu ja lähtövalmiita, paitsi Vilmalla joka vasta porteilla huomasi unohtaneensa festaripassinsa. Lyhyen odottelu hetken jälkeen pääsimme lähtemään kohti satamaa. 

Satamassa meininki oli livakkaa ja ripeää, yhtäkkiä huomasimmekin olevamme jo merellä. Ulapalla vauhti, sekä aallot kasvoivat ja vene alkoi hyppiä mitä mahtavammalla tavalla. Tytöt eivät olleet aalloista yhtä innoissaan mitä pojat, sillä ensimmäiset 20 minuuttia meni kuunnellessa tyttöjen kiljuntaa. 





Noin tunnin potskimatkan jälkeen aaltojen reunoilta alkoi näkyä loikkivia delfiinejä. Tämä innosti kaikkia ja kamerat alkoivat käydä kuin aasialaisilla turisteilla. Aikamme delfiineijä seurattuamme lähdimme etsimään muuta katseltavaa, sillä oppaan kertoman mukaan emme voineet olla tämän pidempään yhden parven luona. 









Etsinnän jälkeen muita lajeja ei löytynyt ja oppaat veivätkin meidät katsomaan härkätaistelua. Härkätaistelun ohessa saimme käydä rannalla uimassa, mutta kylmän veden takia uintireissu jäi hyvin lyhyeksi. Tämän jälkeen putputimme takaisin satamaan ja suuntasimme kohti päivällistä. Tällä kertaa ruoka ei maistunutkaan yhtä hyvin kuin ennen, koska mahoissa velloi vielä veneilyn takia. Kuitenkin ruuan jälkeen pääsimme nauttimaan päivän kolmansista päikkäreistä. 

Päikkäreiden jälkeen oli aika valmistautua illan muotinäytökseen ja myyntiin. Tanhuujaparit laittoivat päälle kansallispuvut, ja muut ryssä-ferret. Tori laitettiin pystyyn, ja eikun myymään karkkia ja villasukkia. Samaan aikaan parit valmistautuivat tähtihetkeensä parrasvaloissa. Kun tuli suomalaisten vuoro olla lavalla, myyntikojusta kuului hurja kannustus. Kannustusjoukot ihailivat myös muiden pukuja, joista osa oli hyvin perinteisiä, ja osa modernimpia ja erikoisempia. 







Muotinäytöksen jälkeen oli vuorossa bändin yhteissoitto muiden kanssa. Ylivoimaisia suosikkikohtia olivat Ollin ja Leijan soolot.  

Illan viimeisenä ohjelmana oli white party, jossa nimensä mukaisesti oli pukukoodina valkoinen. Tarkkaan harkitut vaatteet vedettiin päälle, ja bileet voivat alkaa. Ennen tanssilattialla suuntaamista oli vuorossa hampurilaisten syömistä, sillä nälkä oli vaivannut jo jonkin aikaa. Viihdytimme samalla itseämme puhaltelemalla vajaisiin pulloihin.







Syömisen jälkeen oli aika suunnata tanssilattialle. Pikkuhiljaan yön kääntyessä kohti aamua porukka alkoi vetäytyä suihkun kautta nukkumaan. Aamulla odottaisi viimeinen festaripäivä.

Merisairain terveisin
Emma, Ville ja Ossi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti